Keski-Suomen maakunta: Historia
=== Varhainen asutus ja elinkeinot ===
Ensimmäiset ihmiset saapuivat nykyisen Keski-Suomen alueelle noin 8000–7000 eaa., eli kivikaudella. Tuolloin asukkaiden pääasiallisena elinkeinona oli metsästys, kalastus ja keräily. Vaikka Suomessa esihistoriallinen aika loppuu yleisesti 1200-luvulla, voidaan sen katsoa jatkuneen Keski-Suomessa jopa aina 1540-luvulle saakka. Vasta tuon vuosikymmenen tienoilta alkaen on olemassa asiakirjoja Keski-Suomea koskien. Kyseessä ovat kiinteään maanviljelysasutukseen liittyvät kruunun verokirjat, eli niin sanotut maaverokirjat.
1500-luvun aikana hallinto, laki ja kristinusko vakiintuivat Keski-Suomeen. Maanviljelys ja kalastuselinkeino kehittyivät. Samalla metsästyksen merkitys väheni, mutta se säilyi edelleen merkittävänä sivuelinkeinona. Uuden osan asutuksesta muodostivat etelästä tulleet hämäläiset sekä idästä saapuneet savolaiset. He sulautuivat alueella ennestään vaikuttaneeseen väestöön, joka harjoitti pyyntikulttuuria. Ennen tätä heimojen välillä oli verisiä yhteenottoja. 1500-luvun lopulla asukkaita on arvioitu olleen noin 15 000.
Keski-Suomi sai maataviljelevän asutuksensa pääosin Hämeestä (erityisesti Jyväskylän seutu) ja Savosta. Alue oli pitkään Hämeen ja Savon ydinalueiden välistä hyvin harvaan asuttua metsäseutua. Nykyisistä Keski-Suomen kunnista vain Jämsä on ollut keskiaikainen pitäjä. 1600-luvulla perustettiin Keuruun, Laukaan, Saarijärven ja Viitasaaren pitäjät. Näistä neljästä sekä Jämsästä ja niistä lohkaistuista kunnista on lohkaistu lähes kaikki muut Keski-Suomen nykyiset kunnat.
Suomen historiallisista maakunnista Keski-Suomi muodosti Hämeen historiallisen maakunnan pohjoisosan, lukuun ottamatta Satakunnan historialliseen maakuntaan luettavia Keuruuta ja Multiaa. Keski-Suomen seurakunnat kuuluvat Lapuan hiippakuntaan. Vuoteen 2019 asti seurakunnista Hankasalmi ja Konnevesi kuuluivat Kuopion hiippakuntaan, Jämsän ja Kuhmoisten seurakunnat Tampereen hiippakuntaan, ja Joutsan seurakunta (johon kuuluu pienuutensa vuoksi myös Luhanka) Mikkelin hiippakuntaan. Monien pitäjien historiallinen yhteys Hämeeseen katkesi vuonna 1776, jolloin valtaosa nykyisestä Keski-Suomesta liitettiin Vaasan lääniin sekä itäisimmät osat Savon ja Karjalan lääniin. …